Pahoittelen tätä hiljaiseloa, olen yrittänyt saada elämääni edes vähän raiteilleen. Jos se helpottaisi tätä pahaa oloa? Olen juossut terapiassa, nuorisopsykiatrisella, sosiaalitoimistossa, työkkärissä ja seuraavaksi pitäisi mennä TYP.piin.. Sain jopa vihdoin B lausunnon, ihan paperilla itselleni. Diagnoosina vaikea masennus, lääkityksenä 3x ketipinor 25mg iltaisin ja 1x sertralin 50mg aamulla, terapia 1x viikko.. En koe tuosta lääkityksestä sen suurempaa hyötyä, en nuku ja haluan vain kuolla.. Mutta jos tämä tästä,vielä joskus.
Mitä minulle muuta kuuluu? Muutama päivä meni hyvin, mutta siitähän se alamäki taas lähti. Rajuja ahdistuskohtauksia, itsetuhoisuutta.. Tämäkin joulu meni miettiessä, miksen riitä? Miksi en kelpaa? Mutta olen täälä vielä, eikö se ole jo saavutus !
Pahoittelen, mutta nyt en jaksa enempää kirjoittaa vaikka haluaisin. Lupaan että palaan pian kunnon postauksella, sekä minun tarina postauksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti